Oheinen kuvio tiivistää osan tutkimuksen annista nimen omaan suomalaisten vastaajien näkökulmasta. Kuvio kertoo mm., että oikeistopuolueita kannattavat ovat tyytyväisempiä EU:n aikaansaannoksiin kuin sitoutumattomat ja vasemmiston kannattajat (oikeiston kannattajista 83 % pitää EU:n suoriutumista hyvänä tai kohtalaisena ja huonona 14 % kun vasemmiston kannattajista näin suhtautuu 69 %/31 %)
Kysyttäessä ”Jos sinun pitää valita ympäristönsuojelun ja talouskasvun välillä, kumpi tavoite on sinulle tärkeämpi” ilmoittavat vasemmiston kannattajat selvästi isommalla marginaalilla kuin oikeiston kannattajat preferoivansa ympäristönsuojelua. Toki oikeiston kannattajistakin enemmistö pitää ympäristönsuojelua tärkeämpänä tehtävänä Euroalueella, mutta selvästi pienemmällä erolla. Sitoutumattomat asettuvat tässäkin kysymyksessä vasemmiston ja oikeiston väliin asenteissaan. Verrattaessa Suomen oikeistolaisia vastaajia ovat he selvästi ympäristötietoisempia kuin aatesisaret ja –veljet muissa EU-maissa.
Kysyttäessä yksityiskohtaisemmin eri teemojen keskinäistä painoarvoa (issue preference) saadaan mielenkiintoisia tuloksia. Tärkein tavoite vastaajien mielestä, keskiarvoja tarkasteltaessa, EUn asialistalla on turvallisuuden edistäminen (mm. taistelu organisoitua rikollisuutta vastaan, lähi-idän rauhan edistäminen, terrorismin vastainen taistelu, Euroopan ja Venäjän suhteiden hoito). Erityisesti oikeiston kannattajat pitävät tätä tärkeänä tavoitteena EU:lle (83 % pitää erittäin tärkeänä kun vasemmiston kannattajista näin vastaa 60 %). Toinen tärkeäksi koettu teema on ilmastonmuutos. Sitä vasemmiston kannattajista pitää erittäin tärkeänä 77 % kun oikeiston luku on 56 %. Kolmantena tavoitealueena tulee kyselyssä esiin Euroopan talouskehityksen turvaaminen, neljäntenä EU:n toimintakyvyn ja tulevaisuuden turvaaminen ja viidentenä eurooppalaisten arvojen edistäminen.
Vaalien taktisia kuvioita mietittäessä keskeinen kysymys kunkin ehdokkaan osalta on: kenelle viestini kohdistan. Tavoittelenko varmoja oikeiston äänestäjiä, jolloin asialista on turvallisuus- ja talouspainotteinen unohtamatta EU:n kehittämisteemoja vai yritänkö kenties etsiä äänestäjiä liikkuvien tai sitoutumattomien äänestäjien joukosta. Silloin asialistan kärkeen kannattaa pistää ilmastonmuutoksen torjunta ja muut ympäristöteemat sekä turvallisuuden edistäminen.
Yhteenveto-osassa tutkimuksen tekijät korostavat, että äänestäjät haluavat ehdokkailta selkeän tarinan – miten äänestäjän arkipäivä muuttuu jos hän äänestää kokoomuslaista ehdokasta. Tarinoiden rakentamiseen tuntuu olevan tarvetta, sillä 20 prosenttia viime kerralla EU-vaaleissa äänestäneistä aikoo jättää tällä kertaa vaalit väliin! Nukkumista suunnittelevia on kaikissa poliittisissa leireissä, mutta erityisen paljon oikeiston kannattajissa.
Ja lopuksi yksi suomalainen erikoisuus. Kysyttäessä kuinka hyvin kansalaiset tunnistavat EPP-nimilyhenteen jäävät suomalaiset vastaajat toiseksi viimeiseksi. Ainoastaan 16 prosenttia seuraavissa Eurovaaleissa todennäköisesti äänestävistä suomalaisista tiesi mitä EPP-lyhenne tarkoittaa. Vain Tanskassa EPP tunnetaan vielä huonommin kuin Suomessa. Olisiko tästä syytä huolestua – onhan yksi keskeinen argumentti kokoomuksen eurovaalikampanjoissa aina ollut, että Kokoomuksen kautta voit vaikuttaa suurimman Europarlamentissa toimivan ryhmän kautta. Kovin vieras tämä päätöksentekostruktuuri tuntuu suomalaisille olevan.
Markku Pyykkölä
Toiminnajohtaja
Suomen Toivo -ajatuspaja
www.toivoajatuspaja.fi |
