Yhdistystoiminnan rahoituksen ABC

Yhdistystoiminnan perusajatuksiin kuuluu, että toiminta on vapaaehtoista. Toiminta syntyy jäseneksi hakeutuvien ihmisten tuntemasta tarpeesta tehdä ponnistuksia yhteiseksi koetun päämäärän hyväksi. Tullessaan yhdistyksen toimintaan mukaan ihmiset ovat siis valmiit antamaan omaa aikaansa yhteiseen käyttöön. Tämä on yhdistystoiminnan Suuri Mahdollisuus ja keskeisin voimavara.

Toimimiseen liittyy usein kustannuksia. Kustannusten kattamiseen tarvitaan varoja. Mistä näitä varoja sitten löytyy ?

Tämä yhdistystoiminnan rahoitusopas antaa lukuisia vastauksia yhdistystoiminnan rahoituksen ongelmiin. Oppaaseen on koottu ainoastaan koeteltuja keinoja kokoomusyhdistysten varainhankinnasta. Jokainen niistä ei sovellu jokaiseen yhdistykseen. Toisaalta, kaikkea koeteltua ei tästäkään koosteesta löydy. Lisäksi tässä esiteltyjä keinoja vapaasti muokata, yhdistellä, karsia tai sovittaa omaan toimintaympäristöön. Ja mikä tärkeintä, vielä löytyy koettelemattomiakin keinoja. Rajoja on vain yksi. Se on oma mielikuvituksesi.

Mikäli olet varma, että mikään tässä esitetyistä rahanhankintakeinosta ei kuitenkaan sovellu juuri Sinun yhdistykseesi, voit siirtyä suoraan aineiston loppupuolelta löytyvään sivulle, jonka nimi on ”35 käyttökelpoista tapaa tappaa ideoita”. Sieltä löydät vakuuttavia perusteluita, mikäli joku toinen yhdistyksesi jäsen kuitenkin vielä uskoisi mahdollisuuksiinne.

Vastuu taloudesta

Kenen vastuulla varainhankinta yhdistyksessä oikeastaan on ? Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat vuosikokouksiin, joissa päätetään toiminnan suunnittelusta ja sen rahoittamisesta. Päätökset ovat siis yhteisiä. Vaikka yhdistyksen päätöksien toimeenpanemista varten valitaan hallitus, niin se ei tarkoita, että hallitus – tarkemmin siis hallituksen jäsenet – tekisivät kaiken yhdistyksessä tapahtuvan.

Hallituksen tehtävänä on organisoida jäsenten toimintaa. Tekeminen kuuluu kaikille. Yhteisiin hankkeisiin osallistuminen on juuri sitä toimintaa, jolla jäsenet tukevat yhdistyksen yhteisiä päämääriä. Varainhankinnan ideointia varten on olemassa yhdistyksen hallitus. Hallituksessakaan talousasiat eivät ole hallituksessa yhden ihmisen vastuulla. Varainhankinnan ideoinnista vastaa jokainen hallituksen jäsen ja sen toteutuksesta koko jäsenistö.

Varainhankinta on aktivoinnin väline

Yhdistyksen kannalta on tärkeää, että jokainen jäsen saa kokea olevansa osa yhdistystä. Tällainen kokemus voi syntyä vain sen kautta, että jäsen saa tilaisuuden tehdä jotakin yhdistyksen hyväksi. Jos yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa tai tilaisuudessa on kovin vähän osallistujia paikalla, niin ketkä siellä kuitenkin ovat ?

Tapahtuman järjestäjät, eikö totta. Olisiko tästä opittava jotakin ? Jäsen sitoutuu toimintaan, jonka järjestämisessä hän on osallisena. Varainhankintaan liittyvät aktiviteetit ovat usein sellaisia, joissa on mahdollisuus tarjota osallistumistilaisuus usealle jäsenelle. Jäsenten pyytämistä yhteisiin ponnistuksiin usein aristellaan aivan suotta. Jäsenet ovat aikanaan liittyneet yhdistykseen saadakseen tehdä jotakin tärkeäksi katsomansa asian eteen. Heille on siis annettava siihen mahdollisuus!

Varainhankinta ei ole elämästä irrallaan

Yhdistyksen varainhankintaa ei ole syytä nähdä muusta toiminnasta irrallisena tapahtumana eikä sillä ole varsinaista itseisarvoa. Varainhankinta ei ole yhdistyksen tarkoitus. Tarkoitus on toiminnan avulla toteuttaa yhteisiä päämääriä. Lähes kaikkeen toimintaan liittyy kustannuksia. Vastaavasti lähes kaikkeen toimintaan voidaan liittää varainhankinnallinen näkökulma. Jos joku toiminto ei olekaan varsinaista varainhankintaa, niin tehdäänpä mitä tahansa, aina kuitenkin kannattaa pohtia, josko toiminnalla itsellään pystyttäisiin kattamaan edes osa sen aiheuttamista kustannuksista.

Varmistu viranomaismääräyksistä ! Osa yhdistystoiminnan rahoittamiseen käytettävistä keinoista on luvanvaraista. Oppaan lopussa on virranomaismääräyksiä rahankeräyksestä, arpajaisista ja järjestyksenvalvonnasta. Sieltä löydän myös verohallituksen ohjeen yleishyödyllisten yhdistysten tuloverotuksesta.

Vapaasti varastettavissa

Lainaamisen ideaan liittyy velvoite palauttaa lainattu asia samassa kunnossa kuin se vastaanotettu. Varastetuille asioille on tapana tehdä mitä itse haluaa – käyttää, jättää käyttämättä, muuttaa mieleisekseen tai myydä eteenpäin. Tähän oppaaseen on koottu joukko kokoomusyhdistysten toiminnassa koeteltuja varainhankintakeinoja. Ne ovat kaikkien kiinnostuneiden vapaasti varastettavissa – Olkaa hyvä !

Veli-Pekka Manninen
Käytettyjen ideoiden kerääjä