Kun kokoukselle on tehty asiakysymyksessä yhtä useampi kannatettu esitys, muodostetaan kokouksen kanta asiaan äänestämällä. Äänestysmenettelyä päätöksentekotapana ei ole syytä pelätä tai karttaa. On luonnollista ja usein jopa toivottavaa, että kokouksen osanottajille on asioista erilaisia näkemyksiä. Äänestysmenettelyn käyttäminen on osoitus siitä, että yhdistyksessä saa keskustella ja ilmaista mielipiteensä.

Äänestysmenettely

Enemmistöt

Voimassa olevan yhdistyslain mukaan asiat yhdistyksen kokouksessa ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, ellei yhdistyksen säännöissä ole muuta mainittu. Ehdoton enemmistö tarkoittaa, että ehdotus on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä.

Sääntömuutoksista, yhdistyksen purkamisesta tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskeva päätös tarvitsee lain mukaan taakseen kolme neljäsosaa annetuista äänistä, ellei säännöissä ole toisin mainittu.

Yksinkertainen enemmistö tarkoittaa isointa osaa äänistä. Yksinkertaista enemmistöä käytettäessä esityksen ei siis tarvitse saada kokouksen enemmistön kannatusta. Riittää, että esityksellä on kannattajia enemmän kuin millään muulla esityksellä.

Yhdistyksen säännöissä saattaa lisäksi olla määräys, että mitä tahansa edellä mainittua enemmistöä ei lasketa annetuista äänistä vaan esimerkiksi kokouksen osanottajista taikka hyväksytyistä äänistä. Mikäli erikseen ei ole muuta määrätty, enemmistö lasketaan annetuista ja hyväksytyistä äänistä, jolloin tyhjiä ja hylättyjä ääniä ei lasketa mukaan.

Kokoomuksen paikallisyhdistyksen kokouksissa päätökset tehdään vuoden 1979 mallisääntöjen mukaan jäsenen erottamista, sääntömuutoksia ja yhdistyksen purkamista lukuun ottamatta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tämä tarkoittaa, että kokouksen päätökseksi tulee se esitys, joka saa taakseen eniten kannattajia.

Jäsenen erottaminen, sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ovat asioita, joiden täytyy kokoomusyhdistyksen sääntöjen mukaan saada 2/3 ääntenenemmistö tullakseen kokouksen päätökseksi.

Kokoomuksen paikallisyhdistyksen vuoden 2001 mallisääntöjen mukaan päätökset asiakysymyksessä tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä lukuun ottamatta sääntömuutosasioita sekä jäsenen erottamista, joihin vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö.

Koeäänestys

Milloin päätöksentekotilanteen luonne sallii, on kokouksen puheenjohtajan mahdollista esittää kokouksen nopeuttamiseksi koeäänestyksen toteuttamista. Koeäänestystilanteessa ääniä ei lasketa lainkaan, vaan puheenjohtaja pyytää eri esitysten kannattajia vuorotellen nostamaan kätensä ylös ja arvioi, mikä esitys saa riittävän tuen. Jos kättennoston tulos on selkeä ja kokous voi yksimielisesti yhtyä puheenjohtajan tuloksesta tekemään tulkintaan, puheenjohtaja voi todeta riittävän kannatuksen saavan esityksen tulevan kokouksen päätökseksi. Mikäli kaikki eivät tyydy puheenjohtajan tulkintaan, on asiasta suoritettava äänestys.

Avoin tai suljettu äänestys

Kokoomusyhdistyksen kokouksissa asiakysymyksistä päätetään yleensä avoimella äänestyksellä. Tämä tarkoittaa, että äänet annetaan julkisesti ja kokouksen osanottajat näkevät, mitä kukin äänestää. Avoin äänestys voidaan järjestää esimerkiksi kättennostolla, seisomaan nousten taikka nimenhuutoäänestyksenä.

Kokous voi lain ja sääntöjen määräämällä enemmistöllä päättää myös suljetun eli salaisen äänestyksen järjestämisestä.

Äänestysjärjestys

Äänestysjärjestyksiä esittelevä PowerPoint -esitys

Kollegiaalinen äänestys

Kokoomuksen paikallisyhdistyksen vuoden 1979 mallisääntöjen mukaan toimittaessa on asiakysymysten käsittelyssä käytettävä kollegiaalista äänestysjärjestystä. Tämä tarkoittaa, että kaikista esityksistä äänestetään yhdellä kertaa. Kokouksen osanottajat saavat antaa äänensä yhdelle esitykselle. Kukin esitys on siis kaikkia muita vastaan ja kokouksen päätökseksi tulee se esitys, joka sai enimmät äänet. Kyseessä on siis yksinkertainen enemmistö. Yhdistyslain mukaan tätä äänestysjärjestystä saa käyttää vain silloin, kun se on säännöissä mainittu.

Kokoomuksen paikallisyhdistyksen vuoden 2001 mallisäännöt eivät salli kollegiaalisen äänestysjärjestyksen käyttöä. 

Vaihe	Vastakkain olevat esitykset
1	Kaikki esitykset yhdessä äänestyksessä toisiaan vastaan
	Kokouksen päätökseksi tulee esitys, joka sai eniten ääniä.

Parlamentaariset äänestysjärjestykset

Parlamentaarisella äänestyksellä pyritään ehdottomaan enemmistöön. Tällöin siis kokouksen päätökseksi tuleva esitys tarvitsee tuekseen yli puolet annetuista äänistä. Parlamentaarinen äänestys voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla esillä olevan asian luonteesta riippuen. Tavat ovat lyhyt äänestysjärjestys, ryhmittäinen äänestysjärjestys ja yksityiskohtainen äänestysjärjestys.

Puheenjohtajan tehtävänä on harkita, mikä äänestysjärjestys sopii parhaiten kulloinkin käsiteltävän asian ratkaisemiseen ja tehdä sen mukaisesti kokoukselle esitys äänestysjärjestyksestä. Äänestysjärjestyksestä päättää kokous.

Lyhyt äänestysjärjestys

Lyhyen äänestysjärjestyksen tarkoituksena on säästää aikaa. Sitä voidaan käyttää silloin, kun kokouksen enemmistön kanta on kohtuullisella varmuudella tiedossa jo ennen äänestystä. Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.

Jos joku tehdyistä esityksistä on tulkittavissa pääesityksen hylkääväksi esitykseksi, se asetetaan seuraavaksi pääesitystä vastaan. Jos hylkäävä esitys voittaa, se on kokouksen päätös. Seuraavaksi asetetaan pääesitys yhdessä kaikkia muita esityksiä vastaan. Mikäli pääesitys voittaa, muita äänestyksiä ei tarvita ja lyhyt äänestysjärjestys oli oikea valinta.

Mikäli pääesitys ei voittanut edellistä äänestystä, sitä vastaan asetetaan siitä eniten poikkeava esitys. Sen jälkeen edellisen äänestyksen voittanut esitys asetetaan vastakkain pääesityksestä seuraavaksi eniten poikkeavan kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä.

Vaihe	Vastakkain olevat esitykset
1	Asian käsittelyä jatketaan	Mahdollinen lykkäysesitys
	Jos lykkäysesitys voittaa, siitä tulee kokouksen päätös.
2	Pääesitys	Mahdollinen hylkäävä esitys
	Jos hylkäävä esitys voittaa, siitä tulee kokouksen päätös.
3	Pääesitys	Kaikki muut esitykset
	Jos äänestysjärjestys oli oikein valittu, tämän enempää äänestyksiä ei tarvita. Jos pääesitys ei kuitenkaan saanut ehdotonta enemmistöä, on äänestämistä jatkettava, kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä mukana.
4	Pääesitys	Pääesityksestä eniten poikkeava esitys
5	Edellisen äänestyksen voittanut esitys	Pääesityksestä seuraavaksi eniten poikkeava esitys
	Ja niin edelleen kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä mukana.

Ryhmittäinen äänestysjärjestys

Ryhmittäinen äänestysjärjestys sopii käyttöön silloin, kun tehdyt esitykset ovat sisältönsä samansuuntaisuuden vuoksi helposti koottavissa ryhmiksi.

Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.

Jos joku tehdyistä esityksistä on tulkittavissa pääesityksen hylkääväksi esitykseksi, se asetetaan seuraavaksi pääesitystä vastaan. Jos hylkäävä esitys voittaa, se on kokouksen päätös. Seuraavaksi asetetaan vastakkain ehdotusryhmät, kunnes niistä on vain yksi jäljellä.

Voittanut ehdotusryhmä asetetaan pääesitystä vastaan ja jos se voittaa, on siitä tullut kokouksen päätös. Muussa tapauksessa äänestetään vielä voittajaksi tulleen ehdotusryhmän ehdotuksista, kunnes jäljelle jää vain voittanut ehdotus.

Vaihe	Vastakkain olevat esitykset
1	Asian käsittelyä jatketaan	Mahdollinen lykkäysesitys
	Jos lykkäysesitys voittaa, siitä tulee kokouksen päätös.
2	Pääesitys	Mahdollinen hylkäävä esitys
	Jos hylkäävä esitys voittaa, siitä tulee kokouksen päätös.
3	Ehdotusryhmä 1	Ehdotusryhmä 2
4	Edellisen äänestyksen voittanut ehdotusryhmä	Ehdotusryhmä 3
	Ja niin edelleen kunnes kaikki ehdotusryhmät ovat olleet äänestyksessä mukana.
5	Pääesitys	Voittanut ehdotusryhmä
	Jospääesitys voittaa siitä tulee kokouksen päätös. Muussa tapauksessa jatketaan voittaneen ehdotusryhmän ehdotusten kesken
6	Voittaneen ehdotusryhmän ensimmäinen ehdotus	Voittaneen ehdotusryhmän toinen ehdotus
7	Edellisen äänestyksen voittaja	Voittaneen ehdotusryhmän kolmas ehdotus
	Ja niin edelleen kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä mukana.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys on parlamentaarisista äänestysjärjestyksistä hitain, mutta useimmissa tapauksissa selkein. Siinä kokouksen osanottaja pääsee varmuudella ottamaan kantaa jokaiseen tehtyyn esitykseen.

Jos asian lykkäämisestä on keskustelupuheenvuorossa tehty kannatettu esitys, se asetetaan ensiksi vastakkain asian käsittelyn jatkamista vastaan. Jos lykkäysesitys voittaa, siitä on tullut kokouksen päätös.

Seuraavaksi laitetaan vastakkain kaksi pääesityksestä eniten poikkeavaa esitystä. Edellisessä äänestyksessä voittanut esitys laitetaan vastakkain pääesityksestä seuraavaksi eniten poikkeavan kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikki pääesityksestä poikkeavat esitykset on käsitelty. Tämän jälkeen edellisen äänestyksen voittaja asetetaan pääesitystä vastaan ja tämän äänestyksen voittaja vielä lopuksi mahdollista hylkäysesitystä vastaan.

Vaihe	Vastakkain olevat esitykset
1	Asian käsittelyä jatketaan	Mahdollinen lykkäysesitys
	Jos lykkäysesitys voittaa, siitä tulee kokouksen päätös.
2	Pääesityksestä eniten poikkeava esitys	Pääesityksestä toiseksi eniten poikkeava esitys
3	Edellisen äänestyksen voittanut ehdotus	Pääesityksestä kolmanneksi eniten poikkeava esitys
	Ja niin edelleen kunnes kaikki esitykset ovat olleet äänestyksessä mukana.
4	Pääesitys	Edellisen äänestyksen voittanut ehdotus
5	Edellisen äänestyksen voittanut ehdotus	Mahdollinen hylkäävä esitys

Äänestystoimitus

Kun kysymys äänestysjärjestyksestä on ratkaistu, aloitetaan äänestys. Aluksi puheenjohtajan on selvitettävä äänestysjärjestys kokouksen osanottajille niin, että jokainen varmuudella on ymmärtänyt, mistä on kysymys. Puheenjohtajan on syytä pitää äänestyksen ajan kokous rauhallisena, jotta ääntenlaskijat suoriutuvat työstään.

Kokouksen osanottajien ei ole pakko osallistua äänestykseen. Äänten tultua lasketuiksi ääntenlaskijat ilmoittavat ääntenlaskun tuloksen puheenjohtajalle.

Äänestyksen tulos ja päätös

Kokouksen päätökseksi tulee esitys, joka on saanut vaaditun enemmistön. Mikäli äänet jakautuvat tasan, on puheenjohtajan ilmoitettava, mitä hän on äänestänyt ja siitä tulee kokouksen päätös. Jos puheenjohtaja ei ole äänestänyt, on hänen tässä vaiheessa ratkaistava kantansa. Erikoistapauksessa siis äänivallatonkin puheenjohtaja voi ratkaista kokouksen kannan.

Eriävä mielipide ja vastalause

Kokouksen päätökset ovat kokoukseen kokoontuneiden ihmisten yhteinen tahto. Vaikka päätös olisi syntynyt äänestämällä, ovat sen tekemisessä mukana olleet vastuussa päätöksestä, vaikka olisivatkin äänestyksessä olleet eri mieltä.

Tästä vastuusta voi päästä ainoastaan ilmoittamalla eriävän mielipiteensä kokouksen pöytäkirjaan taikka jättämällä kirjallisen vastalauseen. Eriävä mielipide pitää ilmoittaa ja ilmoitus vastalauseen jättämisestä antaa välittömästi päätöksen syntymisen jälkeen ennen asian käsittelyn lopettamista. Kirjallinen vastalause on toimitettava kokouksen sihteerille pöytäkirjaan liittämistä varten ennen pöytäkirjan tarkastamista.