Globaalistuminen on asia, josta on vaikea saada otetta. Se on yhtä aikaa etäinen ja ruokapöydässämme, joka paikassa eikä missään. Se on asia, jota työntekijä aprikoi työaikana ja josta hän voi nauttia kuluttajana. Suomalaiset ovat kaikki mukana. Mitä jos se jatkuu? Mitä jos se ei jatkukaan? Miten globalisaatioon parhaiten asennoidutaan – mennäänkö tulevaisuuteen peruutuspeilistä suuntaa hakien vai edessäpäin olevaa maisemaa arvioiden?
Kansallisen Sivistysliiton kustantamassa ja tutkija Peter Ekholmin kirjoittamassa kirjassa ”Savonlinna-Shanghai: Suuret suomalaiset pienessä maailmassa” globaalistumisen lähtökohtana on hyvinvoivan valtion kansalainen.
- Globaalista on kirjoitettu enemmän kuin jaksaa seurata: globaali vastuu, ylikansalliset yritykset, kasvihuoneilmiö ja satelliittikuvat kertovat ajastamme, ylätasolla. Se tapa, jolla kansalaiset kytkeytyvät globaverkkoon, on jäänyt liiankin vähälle huomiolle, Peter Ekholm toteaa
”Savonlinna-Shanghai” -raportti kertoo suomalaisten ja globaalistumisen suhteesta, siitä miten kansalainen ja kansalaisen arki ja odotukset kohtaavat tuon epämääräisen globaalin verkon. Teksti herättää katsomaan maailmannäyttämöä uudesta näkökulmasta ja kannustaa jokaista suomalaista hakemaan rooliaan globaalissa näytelmässä.
Tuomalla esiin historialliset kokemuksemme maailmanlaajuistumisesta raportti osoittaa, että emme elä historiallisesti ainutlaatuisessa tilanteessa. Globalisaatiovaiheita on ollut vuosisatojen sivu. Tavallinen kansalainen on ollut uhrina, mutta hänen lapsenlapsensa jo voittajina. Eräällä tavalla historia on toistanut itseään. Kun kehityksen vaatteet riisutaan, peruskysymykset ovat samoja. Vastaukset ovat välittäneet yhtä hyvin Kolumbuksen laivat kuin internet.
Kansalaisen roolikin muuttuu. Nykysuomalaisen kytkee maailmaan kulutus ja uutisvälitys. Valtion rooli on tärkeä, mutta sen varaan ei voi enää koko luottamustaan laskea. Valtio ei voi vastata tsunameista, vaan vastuu on hyvässä ja pahassa matkaan lähtijällä. Koulutus on tärkeää, mutta ei enää riitä. Menestysresepti rakennetaan osaamisen ja työnteon varaan. Titteli ei tuo turvaa.
- Sata vuotta sitten talous oli globaalia, politiikka kansallista. Ensimmäinen maailmansota katkaisi sen. Elämme ajassa, jona talous on globaalia, mutta politiikka yhä kansallisempaa. Se ei tarkoita kolmatta maailmansotaa: omana aikanamme kauppasota riittää sodaksi. Politiikka on paljon kansallisempaa kuin vaikuttaa: Yhtä hyvin YK kuin lukuisat muutkin järjestöt ovat kansallisvaltion kuoria – niitä ei olisi ilman valtioita, Ekholm muistuttaa.
- Valtaosalle maailman väestöä globaalit vapaudet ovat parantaneet elinoloja, mutta valtio on se, jonka rooli on pienentynyt. Jännitysnäytelmässä kyse on siitä, voittaako globaali vai valtio. Kumpi on tärkeämpää, Suomi vai suomalainen? Vaikuttaa siltä, että yhä useammassa asiassa valtio on toisissa kysymyksissä liian pieni tekijä ja toisissa liian suuri.
Globalisaatio-kirja "Savonlinna-Shanghai: Suuret suomalaiset pienessä maailmassa" julkistettiin torstaina 8.12.2005 klo 11 Ravintola Laulumiehessä Helsingissä. Tilaisuudessa kuultiin Peter Ekholmin esittelypuheenvuoron lisäksi myös Kansallisen Sivistysliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Vilénin kommenttipuheenvuoro.
Kirja on Kansallisen Sivistysliiton, Paasikivi-Opiston ja Kansallisen Kokoomuksen panos oikeusministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa haetaan kansalaisia koskevia ja kiinnostavia näkökulmia globaalin myllerryksen seurauksiin. Kirjan kirjoittaja Peter Ekholm on aiemmin työskennellyt mm. EVAssa ja Sitrassa ja kirjoittanut useita kirjoja Suomen asemasta ja roolista EU:ssa.
Kirja on maksuton.
Lisätietoja:
Peter Ekholm, p. 050 520 89995, klaus.ekholm@welho.com
Kirjatilaukset:
Kristiina Kokko, p. 0207 488 469, kristiina.kokko@kansio.fi
|
