Kirjoittajat:
Pertti Salolainen
Piia-Noora Kauppi
Marjo Matikainen-Kallström
Alexander Stubb
Jari Vilén
Sauli Niinistö
Toimittaja:
Jari Vilén
EU:n tulevaisuus on aihe, joka koskettaa nykyään jokaista suomalaista enemmän kuin joskus ehkä ennakoitiinkaan. Yksin niiden vuosien aikana, jotka Suomi on ollut unionin jäsen, unionin piirissä tehtävä yhteistyö on syventynyt ja laajentunut merkittävästi monilla eri politiikan saroilla.
EU:n toivotunlainen toiminta edellyttää kuitenkin myös aktiivista kansalaiskeskustelua. Tämä kirja onkin koottu ennen kaikkea suomalaisen EU-keskustelun lisäämiseksi ja valottaa kokoomuslaisia mielipiteitä Suomen EU-jäsenyyden taustoista, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kokonaisuudessaan kirjan teemat kattavat suurimman osan Suomen EU-politiikan kaikkein ajankohtaisimmista ja keskeisimmistä aihepiireistä.
Suomi on nyt ollut EU:n jäsen kaikkiaan kymmenen vuotta. Sitten vuoden 1995 alun, kun Suomi liittyi jäseneksi, unionissa on tapahtunut paljon. Historiallisesti ehkä merkittävimmät muutokset ovat olleet, että unionin yhteisvaluutta euro on otettu käyttöön ja unioni on saanut kymmenen uutta jäsenvaltiota. EU on myös saanut aikaiseksi esityksen uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi, ja unionille on hyväksytty yhteinen kilpailupoliittinen ns. Lissabonin agenda ja yhteinen turvallisuusstrategia.
Monet näistäkin hankkeista ovat kuitenkin edelleen kesken, eivätkä EU:n kehittämistarpeet ole muutenkaan loppuneet. Yhä uusia maita pyrkii unionin jäseneksi, ja monet unionin toimintaan liittyvät hallinnolliset haasteet ja poliittiset kiistakysymykset ovat ratkaisematta. Kaikista yhdessä sovituistakaan asioista ei ole pystytty pitämään kiinni.
EU:n akuutein kriisi koskee tällä hetkellä perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuutta. Toinen ajankohtainen ongelma, josta myös perustuslaillisen sopimuksen kriisi kertoo, on EU:ssa vallitseva johtajuuden ja päätöksentekokyvyn puute. Unionin tulevista rahoituskehyksistäkään ei päästy sopuun kuin vasta varsin tuskaisen prosessin jälkeen juuri ennen vuoden 2005 päättymistä, mikä ei osoittanut kovin suurta yhteisöllisyyttä eri jäsenmaiden välillä.
Välillä on tuntunut myös siltä, etteivät kansalaiset ole pysyneet perillä siitä, mitä EU: ssa aiotaan ja mitä kulloisillakin hankkeilla tavoitellaan. Hyviä osoituksia tästä ovat olleet jotkin EU:n perustuslaista järjestetyt kansanäänestykset, joissa kansa päätyi äänestämään pääasiassa eri asioista kuin sopimuksessa oikeasti oli kysymys. Tuoreimmat gallupit niin Ranskasta kuin Hollannista näyttävät, että kansalaisten enemmistö puoltaisi nyt perustuslaillisen sopimuksen hyväksymistä.
EU:sta on myös liian usein tehty syntipukki asioihin, joista päättäminen on yksin kansallisten hallitusten vastuulla. Yleensäkin eri maiden hallitukset piiloutuvat mielellään EU:n selän taakse kaikissa ikävissä asioissa. Ei siis olekaan mikään ihme, jos EU:ta ei tueta silloin, kun näin pyydetään. Mitä muutakaan voisi odottaa, jos kuutena päivänä viikossa kerrotaan EU:n pahoista teoista ja seitsemäntenä päivänä kehotetaan äänestämään unionin puolesta
Suomalaisen EU-keskustelun syventämiseksi ja lisäämiseksi olemme koonneet yhteen tämän kirjan kokoomuslaisista mielipiteistä Suomen EU-jäsenyyden taustoista, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Jokainen kirjoittaja tuo aiheeseen oman perspektiivinsä niin asiantuntemuksensa kuin erityiskiinnostuksensa pohjalta. Kokonaisuudessaan kirjan teemat kattavat suurimman osan Suomen EU-politiikan kannalta kaikkein ajankohtaisimmista ja keskeisimmistä aihepiireistä. Toivonkin kirjan toimivan mielenkiintoisena näytteenä kokoomuslaisista näkemyksistä ja toivottavasti myös herättävän keskustelua.
EU:n kuumimpia kysymyksiä juuri nyt on, mitä EU:n pitäisi tehdä ja mihin sen pitäisi keskittyä. Koska Suomen oma EU-puheenjohtajuuskausi on edessä jo alkaneenvuoden syksyllä, olisi erityisen tärkeää, että myös Suomella olisi oma visio siitä, mitä EU:n pitäisi tavoitella.
Hallituksen antamien virallisten selvitysten lisäksi tarvitaan myös laajaa kansalaiskeskustelua siitä, mihin suuntaan EU:ta tulisi viedä. Kuten Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset muistuttivat, tätä puolta ei saa laiminlyödä. Kansalaisten Eurooppaan voidaan päästä vain kansalaisten tuella. Ohessa siis omat kantamme siitä, miksi ja mille tuo tuki kannattaisi myöntää.
Kirja on maksuton.
Kirjatilaukset:
Kristiina Kokko, p. 0207 488 469, kristiina.kokko@kansio.fi
|
